Sulkapallon viralliset säännöt

Suomen Sulkapalloliitto ry
Oheiset sulkapallon pelisäännöt ovat tulleet voimaan 1.8.1998. Kansainvälisen liiton säännöistä suomeksi kääntänyt Tuomo Tennilä, jolle myös käännöstä koskevat kommentit osoitettakoon.
Sisällysluettelo

Kenttä välineineen
Sulkapallo
Pallon nopeuden kokeileminen
Maila
Välineiden sääntöjen mukaisuus
Arvonta
Pistelasku
Puoltenvaihto
Syöttö
Kaksinpeli
Nelinpeli
Syöttöruutuvirheet
Virheet
"LET"
Pallo ei ole pelissä
Pelin keskeytyksettömyys, huono käytös, rangaistukset
Toimihenkilöt ja vetoomukset
Supistetut säännöt

1. KENTTÄ VÄLINEINEEN
1.1 Kenttä on piirroksen A mukaisesti 40 mm levein rajoin merkitty suorakaide.
1.2 Rajat ovat helposti erottuvat, mieluiten valkoiset tai keltaiset.
1.3 Kaikki rajat muodostavat osan määrittelemästään alueesta.
1.4 Verkkopylväiden korkeus on 155 cm kentän pinnasta ja ne ovat kohtisuorassa asennossa kun verkko on kiristetty pykälässä 1.10 säädetyllä tavalla.
1.5 Verkkopylvääät sijoitetaan piirroksen A mukaisesti nelinpelin sivurajojen kohdalle siitä riippumatta pelataanko kaksin- vai nelinpeliä.
1.6 Verkko on valmistettu tasapaksusta, ohuesta ja tummasta langasta. Sen solmunväli on 15-20 mm.
1.7 Verkko on 760 mm korkea ja vähintään 6,1 metriä leveä.
1.8 Verkon yläreunassa on 75 mm leveä valkoinen nauha, joka on taitettu kaksinkerroin sisällään kulkevan narun tai vaijerin ympäri. Nauhan tulee levätä sen päällä.
1.9 Naru tai vaijeri pingotetaan verkkotolppien pään yli ja tasalle.
1.10 Verkon yläreuna on 152,4 cm kentästä sen keskikohdalla ja 155 cm nelinpelikentän sivurajojen kohdalla.
1.11 Verkon ja pylväiden väliin ei jää aukkoja. Tarvittaessa verkko sidotaan koko korkeudeltaan pylväisiin.

2. SULKAPALLO

2.1 Sulkapallo voi olla tehty luonnon- ja/tai keinoaineista. Välittämättä siitä, mistä aineesta pallo on tehty, sen lento-ominaisuudet ovat pääpiirtein samanlaiset kuin sellaisen luonnonsulkaisen pallon, jossa on ohuella nahkakerroksella päällystetty korkkinen nuppi.
2.2 Pallossa on 16 nuppiin kiinnitettyä sulkaa.
2.3 Sulkien pituus mitataan kärjestä nupin tyviosaan. Kussakin pallossa sulat ovat yhtä pitkiä. Pituus voi vaihdella 64:stä 70 mm:iin.
2.4 Sulkien kärkien muodostaman kehän halkaisija on 58-68 mm.
2.5 Sulat ovat langalla tai muulla sopivalla aineella lujasti kiinnitetyt.
2.6 Nupin halkaisija on 25-28 mm. Nupin pää on pyöristetty.
2.7 Pallo painaa 4,74:stä 5,50:een grammaan.
2.8 Muut kuin luonnonsulkaiset pallot
2.8.1 Luonnonsulkien tilalla on keinoaineesta tehty hame tai sulkien jäljitelmä.
2.8.2 Nuppi on kuvattu pykälässä 2.6.
2.8.3 Mitat ovat samat kuin pykälissä 2.3, 2.4 ja 2.7. Koska keinoaineiden ominaispaino ja muut ominaisuudet ovat erilaiset kuin sulkien, sallitaan säädettyihin mittoihin enintään 10 %:n poikkeamat.
2.9 Mikäli sulkapallon yleisrakenne, nopeus ja lento-ominaisuudet eivät olennaisesti muutu, edellä olevia määritelmiä voidaan muuntaa asianomaisen kansallisen järjestön suostumuksella, jos
2.9.1 korkeasta paikasta tai ilmastosta aiheutuvat paikalliset ympäristöolosuhteet tekevät vakiopallon sopimattomaksi tai
2.9.2 se muuten erityisolosuhteissa on pelin tähden tarkoituksenmukaista.

3. PALLON NOPEUDEN KOKEILEMINEN

3.1 Pallon kokeilemiseksi lyö täysivauhtinen alakäden lyönti, joka osuu palloon takarajan yläpuolella. Pallo lyödään ylöspäin suuntautuvaan kulmaan ja sivurajojen suuntaisesti.
3.2 Oikeannopeuksinen pallo putoaa kentälle vähintään 53:n ja enintään 99 cm:n päähän toisesta takarajasta

4. MAILA

4.1. Mailan osat on määritelty säännöissä 4.1.1. - 4.1.7. ja kuvattu piirroksessa C.
4.1.1 Mailan pääosat ovat kahva, verkko, kehys, varsi, kurkku ja runko.
4.1.2 Kahva on mailan osa, josta pelaajan on tarkoitus pitää kiinni.
4.1.3 Verkko on se osa mailasta, jolla pelaajan on tarkoitus lyödä palloa.
4.1.4 Kehys rajaa mailan verkon.
4.1.5 Varsi yhdistää kahvan kehykseen (paitsi pykälässä 4.1.6 määritellyssä tapauksessa)
4.1.6 Kurkku (mikäli mailassa on sellainen) yhdistää varren kehykseen.
4.1.7 Kehys, kurkku, varsi ja kahva muodostavat yhdessä mailan rungon.
4.2 Mailan rungon kokonaispituus, kahva mukaanlukien, ei saa ylittää 680 mm eikä kokonaisleveys 230 mm.
4.3 Mailan lyöntipinta
4.3.1 Mailan lyöntipinta on tasainen ja muodostuu rakenteesta, jossa ristikkäiset jänteet kiinnittyvät kehykseen ja ovat ristitessään joko punottuja tai solmittuja. Jännerakenteen tulee olla pääpiirteittäin yhtenäinen eikä se erityisesti keskustassa saa olla harvempi kuin missään muualla.
4.3.2 Mailan verkon pituus ei saa ylittää 280 mm eikä leveys 220 mm. Jänteet voivat kuitenkin ulottua alueelle, joka muutoin olisi mailan kurkku, sillä ehdolla, että ulokkeessa verkon leveys ei ylitä 35 mm eikä verkon kokonaispituus sitten ylitä 330 mm.
4.4 Mailassa
4.4.1 ei saa olla kiinni muita kappaleita tai ulokkeita kuin sellaisia, joita käytetään vain ja nimenomaan kestävyyden parantamiseksi, värähtelyn estämiseksi, painon vähentämiseksi tai kädensijan kiinnittämiseksi nauhalla pelaajan käteen ja jotka ovat kooltaan ja sijainniltaan järkevässä suhteessa tarkoitukseensa nähden, ja
4.4.2 ei saa olla mitään laitetta, jolla pelaajan on mahdollista olennaisesti muuttaa mailan muotoa.

5. VÄLINEIDEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

Kansainvälinen Sulkapalloliitto (IBF) ratkaisee, onko jokin maila, pallo, malli tai väline, jota käytetään sulkapallon pelaamiseen, määritelmien mukainen. IBF voi tehdä sellaisen päätöksen omasta aloitteestaan tai minkä tahansa asiasta vilpittömästi kiinnostuneen osapuolen pyynnöstä, mukaanlukien pelaajat, välinevalmistajat tai kansalliset liitot tai niiden jäsenet.

6. ARVONTA

6.1 Ennen pelin alkamista vastapuolet arpovat ja voittanut puoli valitsee pykälän 6.1.1 tai 6.1.2 mukaisesti:
6.1.1 syöttää tai vastaanottaa ensin
6.1.2 aloittaa pelin jommallakummalla puolella
6.2. Arvonnan hävinnyt puoli valitsee jäljelle jäävän vaihtoehdon.

7. PISTELASKU HUOM. Uusi pistelasku 1.7.2006 alkaen. Katso lisää

7.1 Ottelun voittamiseksi toisen puolen tulee voittaa kaksi erää ellei toisin sovita.
7.2 Miesten kaksin- ja nelinpelissä erän voittaa se puoli, joka ensin saa 15 pistettä, paitsi pykälässä 7.4 säädetyissä tapauksissa.
7.3 Naisten kaksin- ja nelinpelissä sekä sekanelinpelissä erän voittaa se puoli, joka ensin saa 11 pistettä, paitsi pykälässä 7.4 säädetyissä tapauksissa.
7.4 Jos tilanteeksi tulee tasan 14 (naisten kaksinpelissä 10), se puoli, joka ensin sai 14 (10) pistettä, käyttää valintaoikeutta pykälän 7.4.1 tai 7.4.2 mukaisesti.
7.4.1 jatkaa erää 15(11) pisteeseen tai
7.4.2 valitsee lisäpisteet 17:ään (13)
7.5 Erän voittanut puoli aloittaa syöttämisen seuraavassa erässä
7.6 Vain syöttäjän puoli voi saada pisteen.

8. PUOLTENVAIHTO

8.1 Pelaajat vaihtavat puolta:
8.1.1 ensimmäisen erän päätyttyä
8.1.2 ennen kolmannen erän alkua ja
8.1.3 kolmannessa erässä tai yhden erän otteluissa, kun johdossa oleva puoli saa:
- 6 pistettä 11 pisteen erässä tai
- 8 pistettä 15 pisteen erässä
8.2 Jos pelaajat jättävät vaihtamatta puolta pykälässä 8.1 säädetyllä tavalla, he tekevät sen heti virheen paljastuttua ja kun pallo ei ole pelissä. Peliä jatketaan senhetkisestä pistetilanteesta.

9. SYÖTTÖ

9.1 Oikeassa syötössä
9.1.1. kumpikaan puoli ei kohtuuttomasti viivytä syöttöä senjälkeen, kun syöttäjä ja vastaanottaja ovat asettuneet paikoilleen
9.1.2 syöttäjä ja vastaanottaja seisovat vinottain vastakkaisissa syöttöruuduissa koskettamatta niiden rajoja;
9.1.3 syöttäjän ja vastaanottajan molempien jalkojen jokin kohta pysyy liikkumatta kosketuksessa kentän pintaan syötön alkuhetkestä (pykälä 9.4) siihen saakka kunnes syöttö on annettu (pykälä 9.6)
9.1.4 syöttäjän maila osuu ensin pallon nuppiin.
9.1.5 syöttäjän mailan osuessa palloon koko pallo on syöttäjän vyötärön alapuolella
9.1.6 syöttäjän mailan varsi on samalla hetkellä, kun palloon osutaan, suunnattuna alaspäin niin paljon, että koko mailan lapa on näkyvästi koko syöttäjän mailaa pitelevän käden alapuolella. Ks. piirros.
9.1.7 syöttäjän mailan liikkeen tulee jatkua eteenpäin syötön alkamishetken (pykälä 9.4) jälkeen siihen saakka, kun syöttö on annettu ja
9.1.8 pallo lentää syöttäjän mailasta ylöspäin, ylittää verkon ja, ellei sen lentoa keskeytetä, putoaa vastaanottajan syöttöruutuun (toisin sanoen ruudun rajalle tai rajojen sisäpuolelle).

9.2 Jos syöttö ei ole oikea pykälien 9.1.1 - 9.1.8 mukaan, on rikkova osapuoli tehnyt virheen (pykälä 13).
9.3 On virhe, jos syöttäjä yrittäessään syöttää ei osu palloon
9.4 Kun pelaajat ovat asettuneet paikoilleen, syöttö alkaa sillä hetkellä, kun syöttäjän mailan lapa ensimmäisen kerran liikkuu eteenpäin.
9.5 Syöttäjä ei syötä, ennenkuin vastaanottaja on valmiina, mutta vastaanottajan katsotaan olleen valmis, jos syötön palautusta on yritetty.
9.6 Syöttö on annettu, kun sen alkamishetken (pykälä 9.4) jälkeen syöttäjä mailallaan osuu palloon tai yrittäessään syöttää ei osu palloon.
9.7 Nelinpeleissä pelitoverit voivat sijoittua miten tahansa, kunhan eivät haittaa vastustajan syöttäjän tai vastaanottajan näkemistä.

10. KAKSINPELI

10.1 Syöttö- ja vastaanottoruudut
10.1.1 Pelaajat syöttävät ja ottavat syötön vastaan oikeanpuoleisessa syöttöruudussaan, kun syöttäjällä ei ole erässä lainkaan tai on parillinen määrä pisteitä.
10.1.2 Pelaajat syöttävät ja ottavat syötön vastaan vasemmanpuoleisessa syöttöruudussaan, kun syöttäjällä on erässä pariton määrä pisteitä.
10.2 Syöttäjä ja syötön vastaanottaja lyövät palloa vuorotellen, kunnes tehdään virhe tai pallo lakkaa olemasta pelissä.
10.3 Pisteiden voittaminen ja syöttö
10.3.1 Jos syötön vastaanottaja tekee virheen tai pallo lakkaa olemasta pelissä, kun se osuu hänen puolellaan kentän pintaan, syöttäjä saa pisteen. Sen jälkeen syöttäjä syöttää uudestaan toisesta syöttöruudusta.
10.3.2 Jos syöttäjä tekee virheen tai pallo lakkaa olemasta pe lissä, kun se osuu hänen puolellaan kentän pintaan, syöttäjä menettää oikeutensa jatkaa syöttämistä ja syötön vastaanottajasta tulee syöttäjä, eikä kumpikaan puoli saa pistettä.

11. NELINPELI

11.1 Erän alussa ja joka kerta, kun jompikumpi puoli saa syöttöoikeuden, ensimmäinen syöttö annetaan oikeanpuoleisesta syöttöruudusta.
11.2 Vain syötön vastaanottaja saa palauttaa syötön; on virhe jos pallo osuu vastaanottajan pelitoveriin tai tämä lyö sitä. Tällöin syöttäjän puoli saa pisteen.
11.3 Pelijärjestys ja sijoittuminen kentällä
11.3.1 Sen jälkeen kun syöttö on palautettu, palloa voi lyödä kumpi tahansa syöttäneen puolen pelaaja ja sen jälkeen kumpi tahansa syötön vastaanottaneen puolen pelaaja ja niin edespäin, kunnes pallo lakkaa olemasta pelissä.
11.3.2 Sen jälkeen kun syöttö on palautettu, pelaaja voi lyödä palloa mistä tahansa paikasta omalta puoleltaan verkkoa.
11.4 Pisteiden voittaminen ja syöttö
11.4.1 Jos syötön vastaanottajan puoli tekee virheen tai pallo lakkaa olemasta pelissä, kun se osuu kentän pintaan vastaanottajan puolella, syöttäjän puoli saa pisteen ja hän syöttää uudelleen.
11.4.2 Jos syöttäjän puoli tekee virheen tai pallo lakkaa olemasta pelissä, kun se osuu kentän pintaan hänen puolellaan, syöttäjä menettää oikeutensa jatkaa syöttämistä eikä kumpikaan puoli saa pistettä.
11.5 Syöttöruudut ja vastaanottoruudut
11.5.1 Pelaaja, joka syöttää erän alussa, syöttää - tai vastaanottaa - oikeanpuoleisesta syöttöruudusta, kun hänen puolellaan ei ole erässä lainkaan tai on parillinen määrä pisteitä, ja vasemmanpuoleisesta syöttöruudusta, kun hänen puolellaan on pariton määrä pisteitä siinä erässä.
11.5.2 Pelaaja, joka vastaanottaa syötön erän alussa, vastaanottaa - tai syöttää - oikeanpuoleisesta syöttöruudusta, kun hänen puolellaan ei ole erässä lainkaan tai on parillinen määrä pisteitä, ja vasemmanpuoleisesta syöttöruudusta, kun hänen puolellaan on pariton määrä pisteitä siinä erässä.
11.5.3 Pelitovereita koskee päinvastainen sääntö.
11.6 Olipa syöttöjärjestys mikä tahansa, syötöt annetaan vuorotellen eri syöttöruuduista paitsi pykälissä 12 ja 14 säädetyissä tapauksissa.
11.7 Kussakin erässä syöttöoikeus siirtyy erän aloittaneelta syöttäjältä ensimmäisen syötön vastaanottaneelle pelaajalle ja sitten tämän pelitoverille ja sen jälkeen sille vastustajalle, jonka tulee syöttää oikeanpuoleisesta syöttöruudusta (pykälä 11.5) ja sitten tämän pelitoverille jne.
11.8 Pelaaja ei syötä tai vastaanota syöttöä väärällä vuorolla tai vastaanota kahta peräkkäistä syöttöä samassa erässä paitsi pykälissä 12 ja 14 säädetyissä tapauksissa.
11.9 Kumpi voittaneen puolen pelaaja tahansa voi seuraavan erän alussa antaa ensimmäisen syötön, jonka kumpi hävinneen puolen pelaaja tahansa voi vastaanottaa.

12. SYÖTTÖRUUTUVIRHEET

12.1 Syöttöruutuvirhe on tehty, kun pelaaja on
12.1.1 syöttänyt väärällä vuorolla
12.1.2 syöttänyt väärästä ruudusta
12.1.3 väärässä ruudussa seisten ollut valmiina vastaanottamaan syötön, ja syöttö on annettu
12.2 Jos syöttöruutuvirhe on havaittu seuraavan syötön on antamisen jälkeen, virhettä ei korjata
12.3 Jos syöttöruutuvirhe havaitaan ennen seuraavan syötön antamista:
12.3.1 tuomitaan "let", jos kumpikin puoli teki virheen
12.3.2 tuomitaan "let", jos vain toinen puoli teki virheen ja voitti pallon
12.3.3 virhettä ei oikaista, jos vain toinen puoli teki virheen ja hävisi pallon
12.4 Jos syöttöruutuvirheen vuoksi tuomitaan "let", virhe korjataan ja pallo pelataan uudelleen.
12.5 Jos syöttöruutuvirhettä ei korjata, peli jatkuu siinä erässä ilman, että pelaajien syöttöruutuja (tai vastaavasti syöttöjärjestystä) vaihdetaan.

13. VIRHEET

Virhe tehdään:
13.1 jos syöttö ei ole oikea (pykälä 9.1) tai pykälää 9.3 tai 11.2 sovelletaan.
13.2 jos pelissä pallo
13.2.1 putoaa kentän rajojen ulkopuolelle (toisin sanoen ei rajoille tai niiden sisäpuolelle).
13.2.2 menee verkon läpi tai ali
13.2.3 ei ylitä verkkoa
13.2.4 osuu kattoon tai seiniin
13.2.5 osuu pelaajaan tai hänen vaatteisiinsa
13.2.6 osuu mihin tahansa muuhun kohteeseen tai henkilöön kentän välittömän ympäristön ulkopuolella. (Mikäli hallin rakenne niin vaatii, paikallinen sulkapalloseura voi laatia lisäsääntöjä sen varalta, että pallo osuu johonkin esteeseen. Näihin sääntöihin kansallisella liitolla on veto-oikeus.)
13.3 jos pelissä olevaan palloon osutaan ensimmäiseksi pisteessä, joka ei ole lyöjän puolella verkkoa; (lyöjä saa kuitenkin lyödessään seurata mailallaan palloa verkon yli)
13.4 jos pallon ollessa pelissä pelaaja
13.4.1 koskettaa verkkoa tai sen tukia mailallaan, kehollaan tai asusteillaan
13.4.2 tunkeutuu mailallaan tai kehollaan verkon yli vähänkin vastustajan kenttäpuoliskolle paitsi pykälässä 13.3 säädetyssä tapauksessa
13.4.3 tunkeutuu mailallaan tai kehollaan verkon ali vastustajan kenttäpuoliskolle siten, että estää tai häiritsee vastustajaa tai
13.4.4 estää vastustajaa lyömästä oikein tämän seuratessa palloa mailallaan verkon yli
13.5 jos pelaaja pelin aikana harkitusti häiritsee vastustajaa millään tavoin, esimerkiksi huutamalla tai elehtimällä
13.6 jos pallon ollessa pelissä
13.6.1 palloa lyötäessä se otetaan mailalla kiinni, pidetään siinä ja sitten heitetään
13.6.2 sama pelaaja lyö palloa kahdella peräkkäisellä lyönnillä
13.6.3 pelaaja ja hänen pelitoverinsa lyövät palloa peräkkäin tai
13.6.4 pallo koskettaa pelaajan mailaa ja jatkaa lentoaan kohti hänen kenttäpuoliskonsa takaosaa
13.7 jos pelaaja syyllistyy räikeään tai toistuvaan pykälän 16 rikkomiseen
13.8 jos syötössä pallo tarttuu verkkoon ja jää riippumaan sen päälle tai - syötössä - ylitettyään verkon jää siihen kiinni.

14. "LET"-TILANTEET

14.1 "Let"-huudolla tuomari (tai pelaaja, jos tuomaria ei ole) keskeyttää pelin.
14.2 "Let" voi seurata mitä tahansa tilapäistä tai odottamatonta tapahtumaa.
14.3 Jos pallo tarttuu verkkoon ja jää riippumaan sen päälle tai ylitettyään verkon jää siihen kiinni, seuraa "let" paitsi syötössä.
14.4 Jos samassa syötössä sekä vastaanottajalle että syöttäjälle tuomitaan virhe, seuraa "let".
14.5 Jos syöttäjä syöttää ennenkuin vastaanottaja on valmiina, seuraa "let".
14.6 Jos pelin aikana pallo hajoaa niin, että nuppi irtoaa täysin muusta pallosta, seuraa "let".
14.7 Jos rajatuomari ei näe rajapalloa eikä tuomarikaan voi sitä tuomita, seuraa "let".
14.8 "Let" voi seurata syöttöruutuvirhettä, kts pykälä 12.3.
14.9 "Let "-tapauksessa viimeisen syötön jälkeistä peliä ei oteta huomioon ja viimeksi syöttänyt pelaaja syöttää uudelleen paitsi 12. pykälää sovellettaessa.

15. PALLO EI OLE PELISSÄ

Pallo ei ole pelissä, kun
15.1 se osuu verkkoon ja jää kiinni siihen tai sen päälle
15.2 se osuu verkkoon tai verkkopylvääseen ja alkaa pudota kohti kentän pintaa lyöjän puolella verkkoa
15.3 se osuu kentän pintaan tai
15.4 "virhe" tai "let" on tapahtunut.

16. PELIN KESKEYTYKSETTÖMYYS, HUONO KÄYTÖS, RANGAISTUKSET

16.1 Pelin tulee olla keskeytyksetöntä ensimmäisestä syötöstä ottelun päättymiseen saakka paitsi pykälien 16.2 ja 16.3 sallimissa tapauksissa
16.2 Kaikissa seuraavissa tapauksissa sallitaan kaikkien otteluiden ensimmäisen ja toisen erän välillä enintään 90 sekunnin tauko sekä toisen ja kolmannen erän välillä enintään viiden minuutin tauko:
16.2.1 kansainvälisissä kilpailuissa
16.2.2 IBF:n hyväksymissä kilpailuissa
16.2.3 kaikissa muissa otteluissa (ellei kansallinen järjestö ole aiemmin julkaissut päätöstä olla sallimatta tällaisia taukoja)
(Televisioitavissa otteluissa ylituomari voi enneN ottelua päättää, että pykälässä 16.2 säädetyt tauot ovat pakollisia ja määrätyn mittaisia).
16.3 Pelin keskeytys
16.3.1 Tuomari voi keskeyttää pelin tarpeelliseksi harkitsemansa pituiseksi ajaksi, kun pelaajista riippumattomat seikat tekevät sen välttämättömäksi.
16.3.2 Erikoisoloissa ylituomari voi neuvoa tuomaria keskeyttämään pelin.
16.3.3 Jos peli keskeytetään, se aloitetaan uudestaan keskeyttämishetkellä ollesta pistetilanteesta.
16.4 Missään tapauksessa peliä ei saa viivästyttää, jotta pelaaja voisi koota voimia tai vetää henkeä.
16.5 Neuvojen antaminen ja kentältä poistuminen
16.5.1 Lukuunottamatta pykälissä 16.2. ja 16.3 säädettyjä taukoja pelaaja ei saa saada neuvoja ottelun aikana.
16.5.2 Pykälässä 16.2 säädettyä viiden minuutin taukoa lukuunottamatta pelaaja ei saa poistua kentältä ilman erotuomarin lupaa.
16.6 Tuomari yksin päättää mistä tahansa pelin keskeytyksestä.
16.7 Pelaaja ei saa
16.7.1 tarkoituksellisesti viivästyttää tai keskeyttää peliä
16.7.2 tarkoituksellisesti muunnella tai vaurioittaa palloa sen nopeutta tai lento-ominaisuuksia muuttaakseen,
16.7.3 käyttäytyä hyökkäävästi tai
16.7.4 syyllistyä sellaiseen huonoon käytökseen, jota sulkapallon säännöt eivät muuten koske
16.8 Tuomari ratkaisee minkä tahansa pykälissä 16.4, 16.5 ja 16.7 mainitun rikkomuksen
16.8.1 antamalla rikkoneelle puolelle varoituksen
16.8.2 tuomitsemalla virheen rikkoneelle puolelle, jos sitä on aikaisemmin varoitettu tai
16.8.3 räikeässä tai toistuvassa tapauksessa tuomitsemalla rikkoneelle puolelle virheen ja ilmoittamalla siitä välittömästi ylituomarille, jolla on oikeus diskvalifioida rikkonut puoli ottelusta.

17. TOIMIHENKILÖT JA VETOOMUKSET

17.1 Ylituomarilla on yleisvastuu kilpailuista, jotka koostuvat otteluista.
17.2 Tehtäväänsä määrätty erotuomari on vastuussa ottelusta, kentästä ja sen välittömästä ympäristöstä. Hän antaa selonteon ylituomarille.
17.3 Syöttötuomari tuomitsee syöttäjän mahdollisesti tekemät syöttövirheet (pykälä 9).
17.4 Rajatuomari ratkaisee, laskeutuiko pallo "ulos" vai ei hänen tuomittava(i)kseen määräty(i)llä rajalla (rajoilla).
17.5 Toimihenkilön päätökset ovat lopullisia kaikissa niissä asioissa, joista hän on vastuussa.
17.6 Erotuomari
17.6.1 valvoo sulkapallon pelisääntöjen noudattamista ja huolehtii niiden täytäntöönpanosta ja erityisesti tuomitsemalla virheen ja "let"-tapauksen kumman tahansa sattuessa
17.6.2 ratkaisee riitatilannetta koskevan vetoomuksen, jos tämä on tehty ennen seuraavan syötön antamista
17.6.3 huolehtii, että pelaajat ja katsojat pysyvät tietoisina ottelun kulusta
17.6.4 nimittää tai vapauttaa tehtävästään rajatuomareita tai syöttötuomarin neuvoteltuaan ylituomarin kanssa
17.6.5 ottelun käymiseksi tarvittavan toimihenkilön puuttuessa järjestää tämän tehtävien hoidon
17.6.6 kun nimetty raja- tai syöttötuomari ei nähnyt tilannetta, ratkaisee asian itse tai tuomitsee "let"
17.6.7 merkitsee muistiin ja antaa ylituomarille selonteon kaikista pykälään 16 liittyvistä asioista ja
17.6.8 vie ylituomarin päätettäväksi kaikki sääntötulkintoja koskevat vetoomukset; (ne tulee tehdä ennen seuraavan syötön antamista tai erän päätyttyä ennen vetoomuksen tekijäpuolen poistumista kentältä)

Liite 1.

1. Jos verkkopylväiden sijoittaminen sivurajoille ei ole mahdollista, verkon ali menevien sivurajojen paikka tulee osoittaa jollakin tavoin, esim. käyttämällä ohuita pylväitä tai 40 mm leveitä nauhoja, jotka ovat kiinnitetyt sivurajaan ja nousevat pystysuoraan ulottuen verkon selkänaruun asti.
2. Jos tila ei salli kentän merkitsemistä nelinpeliä varten, se voidaan merkitä ainoastaan kaksinpeliä varten piirroksen E mukaisesti. Takarajat ovat silloin myös syöttöruutujen takarajoja ja verkkopylväät tai niiden tilalla olevat nauhat sijoitetaan sivurajojen kohdalle.

Määritelmiä

Pelaaja Sulkapalloa pelaava henkilö
Ottelu Sulkapallossa käytävä kilpailu vastakkaisten puolten kesken, kun kummallakin puolella on joko yksi tai kaksi pelaajaa.
Kaksinpeli Ottelu, jossa kummallakin vastakkaisella osapuolella on yksi pelaaja.
Nelinpeli Ottelu, jossa kummallakin vastakkaisella osapuolella on kaksi pelaajaa.

Syöttäjän puoli Puoli, jolla on syöttöoikeus

Vastaanottajan puoli Syöttäjän puolta vastustava puoli